Pälyilevät katseet,
käytävät täynnä kuiskintaa,
vielä tuore tuoksu
kuoleman
pelon.

Kahdeksan meistä
on jälleen poissa.
Peruuttamattomasti,
sairaan mielen saattelemana.

Turvallisuuden illuusio
vihdoinkin rikottu.
Olemmeko enää turvassa?
Voimmeko enää koskaan hengittää vapaasti,
pelkäämättä.

Ehkä ne
jotka jättivät joukkomme tuona päivänä
olivat kaikkein onnekkaimmat.

Heidän ei tarvitse
pelätä
odottaa
milloin historia
toistaa itseään
jättäen jälleen syvän arven
mieliimme,
turvallisuudentunteeseemme

Turvallisuus: illuusio
Hulluus:liian todellista
Elämä: liian katoavaista


Kynttilä / Ljus
Jokelan uhreja kunnioittaen -Elfo